Päivät ja viikot sekoittuvat niin taitavasti toisiinsa, että voidakseni kertoa viime viikosta, oli minun otettava esille paperi, johon laitan ylös jokaisen päivän työtunnit ja työtehtävät. Aivan, olikin poikkeuksellisesti neljän työpäivän viikko ja samoissa merkeissä sujui kuin edellinenkin. Trampoliinia, kiipeilyt ja perhelomalaisten ohjelmat. Kiertoa tehtävissä, joten curling, jääkyykkä ja lumenveisto sattuivat tällä viikolla kohdalleni. Välillä huonompia päiviä ja hetkiä, mutta ei mitään liian kamalaa ja suurelta osin kuitenkin mukavia asiakaskohtaamisia.

Joissain tilanteissa tunnen, että minun pitäisi jo olla parempi. Nämä huomiot syövät osaksi ilon niistä hetkistä, kun onnistun ja osaan. Onnistumisia on kuitenkin enemmän. Tästä päästäänkin kätevästi palautteeseen. Taisin mainita viime kerralla Linnanherran hyväksi palautteen antajaksi. Toki on sitä edelleenkin joissain tilanteissa, mutta koko viime viikon hän puhui, että aikoo antaa meille harjoittelijoille piakkoin palautetta, eikä sitten sanallakaan sitä antanut. Ei ainakaan minulle, eikä kyllä toisellekaan harjoittelijalle. Niin että mitä tästä pitäisi ajatella? Tuleeko sitä palautetta ja milloin? Pitäisikö olla huolissaan? Vaivaako tämä blondi nyt liikaa päätään tällä asialla? On kyllä myönnettävä, etten aina erota milloin herran puheet pitäisi tulkita vitsinä ja milloin ei.

Trampoliini ja kiipeilyt ovat olleet nyt lomaviikoilla suhteessa eniten työllistäviä työtehtäviä. Niitä tarjotaan perhelomalaisille ja myös muille hiihtolomalaisille erilisessä viikko-ohjelmassa. Ja aina yhdessä. Olemme harjoittelijoiden kanssa kierrättäneet vuoroja ja trampoliinista on tullut se vuoro, johon "joutuu". Asiakkaille trampoliini on yleensä se hauskin juttu, mutta kun sitä on valvomassa, alkaa rutiini tappaa oman ilon. Pitää välillä muistuttaa itselleen, että asiakkaalle nämä kokemukset ovat yleensä ainutkertaisia eikä niitä pidä pilata omalla turtumisellaan. Jos on trampoliini välillä pakkopullaa, ovat kiipeilyt niitä mukavimpia juttuja. Niissä on enemmän haastetta ja oma rooli on aktiivisempi.

Mutta kaikki edellinen sitä taustaa vasten, että edelleen töihinmeno tuntuu mukavalta.

Nyt ollaan menossa jo keskiviikossa, enkä malta olla paljastamatta, että seuraavassa raportissa saattaa olla vähemmän mairittelevia lauseita suurista lapsilaumoista ja jonkinasteisesta kaaoksesta. Toivotaan parasta, mutta pelätään pahinta, perjantaita (ymmärrätte ensi viikolla).